perjantai 15. huhtikuuta 2016

14.4.2016

Aamu alkoi ilman kahvia, ilman maitoa ja ilman mitään.
Pikasuihku ja vaatteet päälle.

Totaalisen väsynyt edellisen illan bloggauksista, pyykkäyksistä ja muusta.
Yöllä heräsin pariin otteeseen, kun kissat tappeli ulkona kadulla varmaan ruoan jätteistä.

Aamulla ensin kuudela aloitti kukko kiekumisen, sen jälkeen tuli joku piippaava ja tööttäävä auto kadulle, joten oli pakko nousta ylös jä lähteä töihin.


Noh päästyäni töihin ja saatuani lompakon lähdin hakemaan aamupalaa.

Ja että astuinkin oikeaan aikaan torille. Kala-auto oli juuri siinä.
Opiskellaan vähän paikallista ruokaa.


Näitä ostin. vaan nimeä en tiedä. Sardelleja??? Pannulle menee joka tapauksessa.




OOOO Ostereita.


Sillä aikaa , kun kalakauppias purki jonoa ja perkasi kalojani hain siitä meidän lounaspaikasta pastitisin aamupalaksi.








Tollainen. Sisällä paikallista makkaraa, sipulia ja kaikkea muuta ihanaa.




Chippolatta. Ei mulle mutta kuulemma haudutettuna erinomaista.

Palattuani töihin meidän museokissa oli portailla ja halusi jutella. Toissapäivänä se ilmestyi verstaan ovelle ja käski kotiin. Sillä on aina paljon asiaa, mutta aina en ymmärrä sen juttuja. Se puhuu Maltaa.




Tämä on siis se kuuluisa Maltalainen museokissa, josta on kirjoitettu jopa kirja. Hänen nimensä on Luccio



Arvata saattaa, mitä kävi kalan päille. <3


Aaamupäivä meni jumittaessa. Kahvikupit jäi pöydille ja en sitten oikein muuta saanut aikaan, kuin pieniä tikkuja tuolien korjaukseen. Vähän sellaista haahuilua oli työnteko. 


Mutta lounaan aikaan sitten alkoikin tapahtua.
Liam oli luvannut laittaa meille ruokaa kunniavieraiden takia.

Ja me oltiin myös kutsuttuja.
Arvatkaapas mitä saatiin???





Antipasti








Siellä se muhii




Meillä museolla siis järjestetään paljon Banketteja, joilla rahoitetaan museon toimintaa. On ihan oma bankettikerros ja kaikkea. Liam hoitelee kulinaristina myös tätä osastoa kuraattorin toimen ohella. On intohimoinen kulinaristi ja harrastaa erityisesti Maltalaisia perinneruokia. Tässä hänen possua.  testiannos










Antipasti paikallista makkaraa ja juustoa



Antipasti Paputäytteistä oliivia




Ja jänistä. tämä on Maltan kansallisruoka. Me saatiin sitä ihan parhaan asiantuntijan valmistamana. Respti on päässä tallella.


Koska olimme nauttineet viiniä lounaalla ei voitu enää tehdä töitä, joten päätimme käydä katsomassa lähellä olevan inkvisiittorien museon, joka oli vielä näkemättä.

Nyt tulee kuvia...
Paljon.




























 
 
 









































NO huh huh.









Talonpoikainen tulee mieleen.









Vähänkö hieno


Näitä on kavuttu ihan vaan pari kertaa


























Voin kuvitella mitkä hajut on ollut pihalla. Ja kaivo vessan vieressä. Hygieenistä.







Sellin seinältä, joka oli siis tuon edellä olleen vessan seinän takana





Puiset kaiteet Hassun näköistä kivirakennuksessa.


Aika kaamea museo.

Vastapäätä oli kirkko auki tullessani, käydääs vielä siellä.
















No se oli hieno kirkko.

Sitten äkkiä Gudjaan, että saa ruokaa.
Ehdin kuin ehdinkin kauppaan, mutta ne ei hyväksynytkään korttia ja jäin velkaa neljä euroa.
Ei kun jalat alle ja lentokentälle kävelylle, jossa siis on lähin pankkiautomaatti ja jonne on noin parin kilometrin matka.
Rahat saatu ja kotiin koirien hoitajalle soiteltu. Ihanaa kuulla, että karvalapset viihtyvät hyvin ja voivat hyvin.

Kello onkin sitten jo nukkumaan.
Eli hyvää yötä tältä päivältä.




 
 
 
 



































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti