sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

24.4.2016 viimoinen sunnuntai Maltanmaasssa

Mun piti kirjoitella yhtä jos toista...
Mutta en nyt ehdikkään.

Tässä alkupäivä.
Kävin ensin Ghar dalamin temppelissä ja sitten matkasin Marsaxxlokin kalakaupoille.
Ostin miekkakalaa. Se oli itse asiassa rättitori. Ja kaikki bussit oli myöhässä. Oli joku jalkapallomatsi ja ihmisiä ihan pipona, joten kävelin rannassa ja valokuvasin.

Päivän fiiliskuvat.
Avaan sen mitä nyt on tarpeellista.




































 
 
 
 






































Tää on siis se puu missä kasvaa niitä papuja, jotka muuttuu mustiksi ja sitten niitä voi syödä.













Eli tätä kievä on kahta eri laatua. Korallikivi on se vahvempi ja siinä on reikiä.

 
 
 
 











 
 
 
















Hattivatteja Maltalla. =D




 
 
 
 

 
 
 
 
Tonne ei päässyt, katto viissiin romahtamassa. Eli tääkään luola ei ole enää kauaa pystyssä














Joku ihme kolo katossa. Onkohan toi se mehiläisenpesä???









Miten ihmeessä nää kasvit vaan tunkee kalliosta läpi. En käsitä.














Museokissa, mutta unohdin jo nimen.





 
 
 
 











 
 
 








Koska kaikki bussit oli täynnä en jäänyt töröttämään bysäkille, vaan kävelin Birzebugaan. Tällainen löytyi matkan varrelta.
































Kaiken kauniin keskellä haluan näyttää tänään myös rujomman puolen. Pyydän. Älkää jättäkö roskia luontoon!














Näin paikalliset viettävät sunnuntaita.




Kyllä katsoit oikein. se on ihan aito. Vähän oli kuin olisi astunut historian kirjaan.









Tällaisia löytyy melkien joka nurkalta. Paljon taloja myynnissä ja ihan älytön määrä restauroitavaa.




Ja tällaista. Jätehuolto on jossain viime vuosisadalla.

 
No sitten söin ja kokkasin kanaa, miekkakalaa ja muuta stuffia ensi viikolle.
Taivas oli huikea, joten äkkiä kamera käteen ja ulos.
Myöhästyin rantakuvista, mutta tällaisen sain.






Ja sitten....



Tässä reissun pakollinen drinksukuva. Olkaa hyvä. Paitsi että ei ole mun drinksu. Mä en tollasiin hörpellyksiin koske pitkällä tikullakaan, mutta onpahan otettu. Valokuva.




Oli mulla seuraakin. Ja oikein hyvä pitsa. ;)
Aamulla sitten taas töihin.
Viimeinen viikko täällä on alkanut. Ja niin. Työpaikka on, jos haluan palata.
Sitähän tossa vähän juhlistettiin.

Eli nyt sitten mietitään. Tuonko laumani tänne, vai jäänkö kuuntelemaan valtion ja muutaman muunkin tahon syyttelypolitiikkaa, pahan olon sylkemistä toisen niskaan, vai keskitynkö voimaan itse hyvin.

Valintoja pitää tehdä.
Ja miksi ei. Kolmessa viikossa olen kokenut olevani täällä kotona. Viihdyn paikallisten seurassa. Kieli ei ole kovin vaikea.
Ja kaikki mahdollisuudet tehdä myös omaa on olemassa.

Kun palaan Suomenmaahan en tarvitse enää kovin montaa sanaa, että päätös on tehty.
Kun hallitus vaihtui oli heti mielessä, että Suomesta pitää pasta poi niin nopeasti kuin mahdollista.
Nyt alkaa palikat olemaan korissa.

Lämpimät terveiset istuvalle hallitukselle.
En usko riistopolitiikkaanne. Lähden mieluummin pois omasta kotimaastani, kuin rakennan innovaatioita kapitalisteille.

Lämpimät terveiset kaikille tavallisille ihmisille. Syytelkää toisianne niin paljon kuin haluatte, mina en ole siinä mukana.

Ja lämmin kiitos kouluun opettajilleni siitä mitä olen teiltä saanut. Ilman panostanne ei oltaisi tässä.

Olen ikuisesti kiitollinen toisesta mahdollisuudesta ja uudesta elämästäni, mutta nyt mina päätän kenelle ammattitaitoni annan. Nyt minulla on varaa valita.

Se on sitten hyvää yötä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti