20.4.2016

Aamu alkoi kirkon nurkalta, josta pomoni nouti minut. Kun kerran asuu kulmilla, niin säästän aika lailla yhden viikon bussirahat, kun ei tarvite maksella käteisellä joka päivä. Bussikortti viikoksi maksaa 21 euroa, ja kun se on voimassa seitsemän päivää, niin olisin hävinnyt vähän rahaa, jos olisin ostanut kaksi korttia. Joten kuljin viisi päivää ilman korttia ja lauantaina taas voi sitten ostaa kortin käyttöön. Se riittää sitten viimeiseksi viikoksi.

Eli suomen bussikortteihin verratuna julkiset on kalliita. Kouvolassa kuukauden kortti on hmm. noin 30 euroa opiskelijalle ja täällä viikon kortteja ei myönnetä opiskelijoille. Opiskelijakortin saa vasta jos on maassa yli kolme kuukautta.

Noh, joka tapauksessa matkasimme ensin maalikauppaan hakemaan meteriaaleja.

Tällaiseltä näytti.





Kaupan setä on maalannut ton itse. Jälki kuin laminaatilla

Liberonia nääkin käyttää

Vähän sellakkaa.

Woodworm. Me ollaan opiskeltu Maltaa ja Maltalaiset suomea. Repeat after me... tupajumi. =D Noh. Maltaksi se on vähän helpompi susa. =D Hassua. Susannat ympäri suomen. Nyt tiedätte mitä lempinimenne tarkoittaa Maltalla. Ei kannata ihmetellä, jos saa hymyjä. ;)

Siis noi hinnat. Suomessa noi olisi kymppejä.



OOOO saranoitakin ja kaikkee. Otin kaverin kortin talteen. Just in Case. Näitä on tosi vaikeaa saada Suomesta.

No sitten ajeltiin töihin. Tosi iloisena, että kaikki tarpeellinen on nyt verstaalla.

Ja tota.
Noh. Kerrotaan se seuraava sitten kuvin.

Tässä on siis meidän museon tykki keskellä katua. Kuvan iso auto yrittää puskea sitä tien sivuun, mutta rikkoo puskurinsa.

Yleistä hälinää ja kalabaliikkia

Autolle, joka törmäsi tykkiin ei käynyt ihan niin hyvin. Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Mitä nyt kuski oli aika totaalisen shokissa.

Lucio seurasi tilannetta sivummalta ja kommentoi.

Hartiavoimin sitten vaan...

No ei vaiskaa, on meillä ihan oikeat työkalutkin

Näin se hoidellaan.



Loppu hyvin kaikki hyvin. Vain kaksi ruttaantunutta autoa ja vähän rapissutta maalia. En suosittele kokeilemaan kotona. =D

Projketin kestäessä siinä ohjailtiin liikennettä, olttiin auttavina käsinä ja päästiin taas uuteen jännään paikkaan museolla. Venevarstaoon. Mutta siitä ei varmaan saa laittaa kuvia. Kun kerran oltiin hetken aikaa paikallinen turistinähtävyys, niin nämä on lupa julkaista.

No työpäivä meni sitten dokumentoinnissa ja palautteessa. Exellentiä tuli. Ja tosi hyvä mieli.

Päivän päätteeksi menein sitten hetkeksi kirkkoon tarkoituksenani piirrellä, mutta messu alkoikin jo kuudelta ja se oli juhlamessu. Kahden viikon pasta tällä kirkolla on festa. Ja siis paikalla oli kuoro ja kaikkea.

Messun jälkeen yksi seurakuntalainen herra sitten esitteli minut muille. Toimii kirkossa vähän niinkuin talonmiehenä. Ja kattokaa mitä sain.

Liikuttavin hetki oli, kun pääsin sakastiin hakemaan näitä. Siellä oli lapset ja he saivat karkit messun jälkeen. Siinä oli sitten yksi pieni tyttö, joka kuunteli kovin kiinnostuneena. Esittelimme toisemme, näytin luonnostani ja seuraavaksi tyttö kaivoi euron taskustaan ja antoi sen minulle. Olin hämilläni. Toki olin tehnyt kotiläksyni ja on totta, että olen köyhä opiskelija, mutta silti. En oikein tiennyt mitä minun pitäisi eurolla tehdä. Lopulta laitoin sen talonmiehen opastamana keräyslippaaseen, Eli annoin sen kirkolle takaisin.

Kämpillä ruotsalaisella oli kurkku kipeänä. Onneksi mulla on aina Carmolistippoja mukan, joten sitä sitten. Sitten söimme yhdessä. Ja nyt olen tässä jumittanut koneella ja tehnyt raporttia alkuun, korjaillut eilisen blogin. Pitäisi aina kirjoittaa ensin luonnos ja sitten vasta painaa julkaise nappia, kun on lukenut tekstinsä läpi.
Vaan ei jaksa. Jos on virheitä, niin olkoon. Saa ne korjattua.

Kello on Maltalla nyt kymmenen, joten se on taas aatuutilullaa.

Kauniita unia ja tykinkuvia itse kullekin. ;)