maanantai 18. huhtikuuta 2016

17.4.2016

Nukuin myöhempään kuin olin ajatellut, joskin kirkko vieressä herättää ystävällisesti joka aamu kuudelta. Se on siis niinkuin ihan nurkalla.

Eipähän ainakaan myöhästy töistä. =D

Tänään ei siis mennä marsaxlokkiin, eikä Gozoon. Eli reitti kulkee sitten jälleen Rabattiin, jossa haluan nähdä muutaman museon. Sieltä jatketaan Dinglin rantaa Hagar Gimin temppeliin ja Mnajardan temppeliin ja vielä Blue Grottoon. Jännä nähdä ehtiikö kaiken. Vai pitääkö tänäänkin valita.
En nyt oikeastaan ole enää vihainen muutoista. Aaamuinen suihku pesi pois kaiken kiukun.
Vettä tulee oikeasti kunnollisella paineella ja se on kuumaa.
Eka kuuma suihku kahteen viikkoon oli niin luksusta, että ei harmita yhtään enää.


Lähdetääs sitten.

Seuraa paljon kuvia ja vähän tekstiä.



Ollaan siis menossa Domus Roman nimiseen museoon tsiigaileen.




 
 
 
Ooo. Naamioita. Mitäs mä näistä muistankaan. Ihanan vuoden Lahdessa teatteriopintojen parissa ja viime kesän teatteriproggiksen virtakivessä. Tästä se siis on saanut alkunsa. Naamionäytteleminen. WAU!



Graalin malja, kun kuvakin heiluu???














Ei... Tämä ei ole doorialainen, eikä Joonialainen, tama on Korinttilainen. Upeeta nähdä nää livenä-



Pähee tuplaöljylamppu







 
 













 
 
 





Kasa kiviä, kuten pomo Asian ilmaisisi. =D


Sellainen museo.
Sitten pitäisi löytää tie ruuhkassa kohti seuraavaa kohdetta, eli katakombeille. Toisin sanoen hautakammioita ja kaikkea jännää tiedossa.



Näitä agentteja oli viimekin viikonloppuna joka nurkalla. Eli siis poliiseja siviileissä.




Voi sääli, kun on mennyt huonoon kuntoon. Eiks sais ehjätä?



Arvatkaa Kuka?
Mooses. Musta ihan näköinen. Vaan mitähän tossa taulussa lukee.



Ahaa toinenkin kirkko auki. No ei kun sisään vaan.



Täällä on jumalanpalvelus juuri päättynyt. Ja nyt voi kuvata.







No nyt sammu valot. Varmaan paras lähteä.









Sitten katakombeille.


Jee... Siinä ne on.

Öö siis häh? Tää on kappeli.

Ai jaaa. Oho. näitä on täällä enemmänkin. Väärä paikka.




Kokeillaas tätä.



No bingo. Tänne mun kortti kelpaa.







Noin ne on löydetty




Näitten kanssa.



Tollain....



Ulkoa.




Sinne sit vaan.























Näitä oli yhteensä 24 vai oliko niitä vielä enemmän. Sisällä ihanan viileää. Tosi lämmin päivä.














Sellainen paikka. Aika syödä jotain. Torilla oli niitä kojuja, joten sieltä sitten.







On se sitten taiteilija tai pyhimys, mutta patsas pitää olla. Nii...





Nää ei kannellut sitä patsastaan. Kierteli vaan orkesterin perässä. Tungos oli tosi kova pikkukaduilla, joten nyt karistetaan tomut jaloista ja lähdetään Seuraavaan paikkaan.




Ai missä ollaan?















Oikein arvattu. Hagar Qim ja Mnajdra

Seuraa temppelikuvia.




 
 
 











 
 
 










 
 
 
 







 
 
 
 

 
 
 
 
Mnajdra







Kyllä olen ollut. Tuulista oli rannassa. Ihan kiva, tässä helteessä katoksen alla suojassa ja tuuli vilvoittaa.








Hämmästyttävintä tässä luonnossa on se, miten kivien keskellä voi kasvaa jotain näin kaunista.



Sain matkaoppaan. Siinä vartijan kanssa oli juttusilla. Paikallisia, oli moikkaamassa kaveriaan. Tämä ei ole azurin ikkuna, eikä Blue Grotto. Tämä mesta on Minardin temppelin rannalla. Kannattaa tsekata, jos siellä käy.

Matka jatkuu kojhti blue Grottoa


Tässä ollaan jo grotton kylässä, siis siellä, mistä veneet Blue Grottoon lähtee.  Otteeleekohan nää taksia?













Joku muuksin haluu evästä



Enkä takuulla jaa näitä. ;)

Blue Grotto. Ja syy huonoihin kuviin on, että jäi manuaalivaihde päälle. Kun sain oppaan joka hölötti, niin ei sitten tullut tarkastaneeksi kameran asetuksia. =D Tämä on siis taidekuva. Hyvinkin rankasti muokattu. =D
 Sitten mention kaksi päällä mopolla. Ja tänne päädyttiin. Jännä paikka. Kattokaas.






 








Tossa on sellaisia vihreän pavun näköisiä juttuja, joista tulee elokuussa mustia ja sitten ne on hyviä ja niitä voi syödä
 



Tämä taas on ollut joskus veden varastoimistankki ja on haljennut kahtia. Tolta se siis on näyttänyt  läpileikkauksena.








 Kivenlouhimo. Tämä taisi kyllä olla enemmänkin Emmanuelille tärkeä kuin intresting to see. Hän on työskennellyt nuoruudessa kivenhakkaajana.


















Suht hienoa päästä paikallisen opastamana koluamaan nurkkia. Oli aika tullut kiittää Emmanuelia hänen ystävällisyydestään ja vieraanvaraisuudestaan. Meiliosoitteet vaihdettuamme jatkoin matkaani kotiinpäin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti